2. Tuloksia ja havaintoja Suomesta
Alla on esitetty arvio, miten pandemia Suomessa tulee etenemään, jos nykyiset rajoitukset jäävät voimaan.
Statistiikka simulaation päätteeksi (vrt. päivä mihin yllä oleva kuvaaja päättyy):
Mallissa ei ole huomioitu, että ulkomailta voi tulla Suomeen vielä lisää virusta kantavia. Oletettavasti nämä henkilöt menevät omaehtoiseen karanteeniin. Näin sopii ainakin toivoa. Vaarallisimpia ovat oireettomat kantajat, jotka uskottelevat itselleen ja muille "minä en ole voinut saada virusta...".
Kannattaa myös huomioida, että kuolleiden käyrä mukailee sairastuneiden käyrää hyvinkin tarkasti samalla kulmakertoimella. Mutta todellista sairastuneiden määrää emme voi tarkalleen tietää, koska vain pieni osa oirehtii ja siitäkin vain pieni osa testataan. Myöskin testikriteerit muuttuvat epidemian edetessä. Sen sijaan voimme kertoimia säätämällä saada kuolleiden käyrän vastaavaan havaintoja ja sen avulla muodostaa arvion todellisista tartunnan saaneiden määrästä.
Tässä Suomi-mallissa nk. nollapäivänä (päivä, jolloin mallinnus alkaa) on 200 viruksen kantajaa. Mikäli Suomeen ei ulkopuolelta tule merkittävästi lisää oireetonta viruskuormaa ja jo tehtyjä rajoituksia jatketaan toukokuun puoleenväliin saakka, niin mallin mukaan Suomessa olisi enää noin 30 virusta kantavaa henkilöä normaalissa arjessa (eli tartuttamassa muita). En osaa ottaa kantaa onko tämä paljon vai vähän, mutta myöhemmin säädän mallia niin että puretaan rajoituksia ja testataan mikä vaikutus sillä on. Pitää huomioida, että em. 30 henkilöä voivat pahimmillaan olla uusi "nollapäivä" jolloin epidemia puhkeaa uudestaan samanlaisena ja jo nähty toistuu. En kuitenkaan usko tähän, koska oletettavasti ihmiset ovat ainakin tämän kesän ajan huomattavasti huolellisempia käsienpesussa, yms. toimissaan.
Mutta kuten sanottu, mallilla tämä voidaan helposti testata. Tämän mallinnuksen perusteella sairastuneita tulisi noin 11 tuhatta. Parantuneita olisi vähän yli 10 tuhatta (0.2 % väestöstä). Valitettavasti näin pieni määrä ei vielä anna minkäänlaista laumasuojaa.
Tehdään seuraavaksi vertailu, miten Ruotsissa menee (klikkaa tästä)
Mikäli Ruotsin tilanne ei kiinnosta, niin (klikkaa tästä) nähdäksesi miten Suomen rajoituksia voitaisiin alkaa purkamaan ja mitä sitten tapahtuisi.
Onko näihin mallinnuksiin mahdollista kytkeä taloudellisia elementtejä? Kuten vaikkapa testauksen kustannukset eri skenaarioissa, tehohoidon kustannukset tai vaikkapa eristämisestä koituvat vaikutukset talouteen? Sairaaloiden kapasiteetti ainakaan vielä ei ole ollut mitenkään koetuksella suurimmissa määrin kun asiaa kyselen omilta tutuilta alalla. Tarvittavan kapasiteetin, kuten vaikkapa tehohoito tai yksittäiset hengityskoneet, määrä on tiedossa ja sen voi(si) myös mallilla testata.
VastaaPoista