3. Tuloksia ja havaintoja Ruotsista
Ruotsia on mallinnettu samoin kuin edellä on esitetty. Lähinnä erot syntyvät suuremmasta kontaktikertoimesta, joka puolestaan johtuu Ruotsin pienemmistä rajoitustoimenpiteistä. Testausprosentti jouduttiin säätämään pieneksi, koska muutoin sininen käyrä ei vastaa statistiikkaa. punainen käyrä säätyy taas todellisten virusten kantajien mukaisesti.
Mallissa käytetyt parametrit:
Havainnot:
Ruotsissa tehdyt sosiaaliset rajoitukset ovat olleet huomattavasti pienempiä kuin monessa muussa maassa. Näin kontaktikerroin oli pitkään 100% ja virus levisi nopeasti. Jotta sininen käyrä jotenkin täsmäisi testattujen kanssa, niin testausprosentti on jouduttu määrittelemään hyvinkin alhaiseksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että joku tietty prosentti tartunnan saaneista kuolee, jolloin väistämättä punainen käyrä seuraa todellisten sairastuneiden määrää (ei siis positiivisiksi testattujen määrää!). Ja todellisten sairastuneiden määrää emme voi tietää. Ainoastaan pystymme arvioimaan sitä jotenkuten. Arvioinnin tekee hyvin hankalaksi eri maiden erilaiset testikriteerit ja kriteerien muuttuminen matkan varrella.
Mallissa on määritetty Vaihe 4 alkamaan 2.4. Samoin on olettu, että tuolloin kontaktikerroin tippuu radikaalisti ja 70% väestöstä menee omaehtoisesti karanteeniin. Tämä toimenpide alkaa vaikuttaa 14.4. jolloin päivittäisten sairastuneiden määrä laskee huomattavasti. Kuolleiden päivittäinen määrä näyttäisi kasvavan huhtikuun loppupuolelle saakka.
Simulaation lopussa 18.5. statistiikka näyttää tältä:
Tehdään vertailun vuoksi vielä toinen simulaatio, jossa Vaiheen 4 KK-kerroin asetetaan samaksi kuin Suomessa vaiheessa 4 (eli pienenee 40%:sta 30%:iin). Samalla siirretään vielä suurempi osa myös terveestä väestöstä karanteeniin (80% - sama kuin Suomen simulaatiossa). On muistettava, että terveen väestön karanteeni on myrkkyä taloudelle ja terveet haluttaisiin pitää töissä.
Mallin mukaan tiukoilla rajoituksilla kuolleiden määrä laskee 10200 -> 8500.
Tutkitaan seuraavaksi, miten rajoituksia voitaisiin alkaa purkaa (klikkaa tästä)
Hienoa työtä.
VastaaPoistaNyt kun strategiassa ollaan siirtymässä koronaviruksen tukahduttamiseen, edellyttää tämä jopa kaikkien suomalaisten testaamista. Tutkijaprofessori Jussi Taipaleen mukaan koko Suomen väestö on testattavissa 2–3 kuukaudessa. Yksi testaamisen eduista olisi, että kontakteja ei tarvitsisi jäljittää, koska myös he tulisivat testatuiksi.
Taipale kertoo myös, että näytteiden poolaaminen (yhdistäminen) olisi mahdollista. Poolaamisessa useiden ihmisten näytteet yhdistettäisiin yhdeksi testiksi, ja jos sen tulos olisi negatiivinen, kukaan joukosta ei olisi saanut koronatartuntaa. Jos taas löytyisi viitteitä tartunnasta, koko porukka testattaisiin erikseen.
Tässä tarvitaan varmaankin uutta simulaatiota.
Miten kaikki kansalaiset testataan mahdollisimman nopeasti?
Miten näytteet kannattaa yhdistää jos niitä poolataan?
Ymmärtääkseni näytteitä voi laimentaa paljonkin, koskapa koronavirusta on jo löytynyt jätevesistä.
Mitä muita reunaehtoja on ?
Kiitos! Tuo poolaaminen kuullostaa loistavalta idealta. Eli voitaisiin testata vaikka koko perhe kerralla (ja vaikka myös isovanhemmat). Sitten X kpl näytettä samaan pakettiin, mutta erillään. Labra sekoittaisi ne ja tulisi kerralla testattua koko porukka. Jos tulos ei olisi negatiivinen, niin näytteet voitaisiin vielä testata erikseen ja löytää sairastunut. Taikka sitten koko porukka jatkaa karanteenia.
PoistaMietin miten tuota voisi mallintaa. Ehkäpä niin että alan systemaattisesti siirtämään terveitä pois karanteenista. Näin terveiksi todetut voisivat palata työelämään (ja lapsia voisi pistää hoitoon isovanhemmille).
Mallia tehdessä havaitsin, että populaation koko on tosi tärkeä parametri. Mallin mukaan saamme olla onnellisia, että Suomessa on vain reilu 5 miljoonaa ihmistä. Jos terveitä saataisiin poolaamalla takaisin töihin, niin se auttaisi paljon.
Mutta: tämä joukko tulisi pitää täysin erillään muista testaamattomista. Mikäli terveeksi testattuun joukkoon pääseekin virus, niin se voi helposti alkaa levitä em. joukossa.
Onko tämän simuloinnin koodi julkaistu jossain?
VastaaPoista