4. Rajoitusten purkaminen
Tutkitaan seuraavaksi, kuinka rajoituksia tulisi alkaa poistaa.
Tehdään ensin koe, jossa 24.4. palataan vaiheen 2 mukaisiin rajoituksiin (kontaktikerroin 90% ja vain 25% terveistä karanteenissa). Tulokset tässä:
Malli näyttää, että pandemia alkaa uudelleen jyllätä samoin kuin se alkoikin. Tässä pääsyynä on 24.4. jäljellä olevat oireettomat n. 200 henkilöä, jotka ovat arkielämässä ja luulevat olevansa terveitä, mutta levittävätkin virusta.
Oleellinen kysymys on paljonko rajoituksia tulisi purkaa, jotta virus pysyisi kontrollissa ja sairaaloiden kapasiteetti ei ylikuormittuisi.
Koitetaan seuraavaksi mitä tapahtuu, jos odotetaankin kaksi viikkoa pidempään ja tehdään sama rajoitusten purku.
Jälleen tautitapaukset (sininen katkoviivakäyrä) lähtevät nousuun. Positiivia testattuja ei helposti huomata ja niiden määrä lähteekin kasvuun vasta kesäkuun loppupuolella. Kannattaisi odottaa vielä muutama viikko, jolloin koko maassa olisi vain muutama oireeton kantaja ja virus ei ehkä enää lähtisi uuteen kasvuun.
Tosin vielä järkevämpää olisi pitää maltilliset rajoitukset, jotka riittävät tukahduttamaan viruksen kasvun. Tehdään koe jossa suuri joukko terveitä päästetään töihin (80% terveistä karanteenissa lasketaan 25%:iin). Samalla kiinnitetään edelleen suuresti huomiota erinäisiin asioihin, joilla pidetään kontaktikerroin 60%:ssa (edellisessä karanteenivaiheessa tuo kerroin oli 30%). Saadaan tulos:
Näin päästäisiin kesäkuun loppupuolelle melko maltillisilla rajoituksilla ja suuri osa väestä pääsisi takaisin töihin. Onneksi koulut ovat kesän kiinni niin oireettomat lapset eivät levitä virusta.
Näyttää että tilanne ei oleellisesti parane ennen rokotteen kehittämistä. Selviämme sitä paremmin mitä enemmän kiinnitämme huomiota sosiaaliseen eristämiseen. Näin kontaktikerroin pysyy matalana ja virus ei pääse leviämään. Tapausten jäljittäminen on varmastikin erittäin tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on saada oireettomien määrä mahdollisimman matalaksi.
Tarkoituksenani on jatkaa näiden mallien ja skenaarioiden päivittämistä tilanteen edetessä. Otan myös mielelläni vastaan ideoita mitä haluaisitte mallilla testattavan. Myös mallin jakaminen asiasta kiinnostuneille onnistuu.
Mikäli luit ensin tämän sivun (4.), niin kurkkaa myös:
1. Simulaatiomallin kuvaus ja ominaisuudet
2. Tuloksia ja havaintoja Suomesta
3. Tuloksia ja havaintoja Ruotsista
Tehdään ensin koe, jossa 24.4. palataan vaiheen 2 mukaisiin rajoituksiin (kontaktikerroin 90% ja vain 25% terveistä karanteenissa). Tulokset tässä:
Oleellinen kysymys on paljonko rajoituksia tulisi purkaa, jotta virus pysyisi kontrollissa ja sairaaloiden kapasiteetti ei ylikuormittuisi.
Koitetaan seuraavaksi mitä tapahtuu, jos odotetaankin kaksi viikkoa pidempään ja tehdään sama rajoitusten purku.
Jälleen tautitapaukset (sininen katkoviivakäyrä) lähtevät nousuun. Positiivia testattuja ei helposti huomata ja niiden määrä lähteekin kasvuun vasta kesäkuun loppupuolella. Kannattaisi odottaa vielä muutama viikko, jolloin koko maassa olisi vain muutama oireeton kantaja ja virus ei ehkä enää lähtisi uuteen kasvuun.
Tosin vielä järkevämpää olisi pitää maltilliset rajoitukset, jotka riittävät tukahduttamaan viruksen kasvun. Tehdään koe jossa suuri joukko terveitä päästetään töihin (80% terveistä karanteenissa lasketaan 25%:iin). Samalla kiinnitetään edelleen suuresti huomiota erinäisiin asioihin, joilla pidetään kontaktikerroin 60%:ssa (edellisessä karanteenivaiheessa tuo kerroin oli 30%). Saadaan tulos:
Näyttää että tilanne ei oleellisesti parane ennen rokotteen kehittämistä. Selviämme sitä paremmin mitä enemmän kiinnitämme huomiota sosiaaliseen eristämiseen. Näin kontaktikerroin pysyy matalana ja virus ei pääse leviämään. Tapausten jäljittäminen on varmastikin erittäin tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on saada oireettomien määrä mahdollisimman matalaksi.
Tarkoituksenani on jatkaa näiden mallien ja skenaarioiden päivittämistä tilanteen edetessä. Otan myös mielelläni vastaan ideoita mitä haluaisitte mallilla testattavan. Myös mallin jakaminen asiasta kiinnostuneille onnistuu.
Mikäli luit ensin tämän sivun (4.), niin kurkkaa myös:
1. Simulaatiomallin kuvaus ja ominaisuudet
2. Tuloksia ja havaintoja Suomesta
3. Tuloksia ja havaintoja Ruotsista
Kommentit
Lähetä kommentti